URAL MOOTTORIPYÖRÄT

Ural-moottoripyörieni historia 
 

Jäin vuonna 2001 vapaalle päivittäisestä työstä. Samalla alkoi moottoripyöräkuume jomottaa meitä kumpaakin. Mietittyämme Maria-vaimoni kanssa asiaa hetken, tulimme siihen johtopäätökseen että on vain kaksi vaihtoehtoa: joko sivuvaunu-Ural tai vanha englantilainen pyörä.

 
Valinta vaihtoehtojen välillä ratkesikin luontevasti melko pian, sillä eräs tuttu Joensuusta tarjosi minulle kahta Venäjältä tuotua sivuvaunu-Uralia. Lähdimme katsomaan pyöriä ja samalla selvisi että ne olivat kunnoltaan lähempänä romua. Hetken mietittyäni sanoin kuitenkin Marialle, että ostetaan nämä. Hän kauhistui ja totesi ”ei missään nimessä.” 
 

Käytyämme pikaisen perheneuvottelun lohduttelin Mariaa ja lupasin että rakennan nämä Uralit uusiksi, koska molemmissa pyörissä tekniikka oli kohtuullisesti tallessa. Teimme pyöristä kaupat, koska hintakin oli sopiva. Tästä alkoikin sitten pitkä rakenteluprojekti.

 
Ensimmäiseksi purin toisen pyörän atomeiksi, eli kaikki osat irti. Moottori piti purkaa osiksi, että näki mitä pitää uusia. Jouduin toteamaan, että kaikki moottorin sisuskalut pitää uusia. 
Pyörän kaikki runko-osat vein hiekkapuhallettavaksi ja sen jälkeen uudelleen maalattavaksi. Pintaan tuli uusi väri eli kuvissa esiintyvä ”Musta-Ural.

 
Itse rupesin kyselemään ja haalimaan moottoriin ja vaihdelaatikkoon sekä perä-osaan uusia osia. Matkailu avartaa eli matkustin Venäjän puolelle Sortavalaan, josta löytyikin kauppa jossa myytiin venäläisten moottoripyörien osia. Siellä olikin hyvät valikoimat Uralin varaosia eikä hintakaan ollut paha.

 
Vähän listausta tähän mitä kaikkea uusin: 
     - kampiakseli/ kiertokankien veivit 
     - männät ja sylinterit (Bokser-kone kaksisylinterinen) 
     - kannet venttiilikoneistoineen 
     - nokka-akseli 
     - öljypumpun kaikki tiivisteet, stefat ja paperitiivisteet 
     - kaikki laakerit moottoriin, vaihdelaatikko, perä, pyörien laakerit.
     - myös ohjausakselin laakerit olivat lopussa 
     - myös molemmat kaasuttajat menivät uusiksi.

 
Toisellekin Uralille jouduin tekemään samat operaatiot, kuvissa esiintyvä ”Vihreä-Ural.”

 
Mustalla sivuvaunu Uralilla on ajettu tähän mennessä yli 18000 km. Vihreällä Uralilla, johon ei ole vielä sivuvaunua rakennettu, on ajettu yli 8500 km 
 

Uralit on pelanneet luotettavasti eivätkä ole jättäneet tienpäälle kertaakaan.

 

Vaimoni Maria, Ural sekä AMC Matador.
Maria on innokas moottoripyöräilyn harrastaja.
Olemme tehneet paljon yhteisiä pyöräretkiä mm. useita matkoja Venäjän puolelle.
Minun harrastekalusto perhepotretissa.
Vasemmalla sivuvaunu ural keskella AMC madador, jolla ajelen kesäisin
Oikealla ural ilman sivuvaunua.
Viimeksi rakennettu ural suorat putket ilman vaimentimia.
Ainakin kylillä kuulevat milloin olen liikenteessä.
Ensimmäiseksi rakennettu Ural
Moottori on 650 cm makaava bokserimoottori, teho 42 hp.
Kokonaispaino sivuvaunun kanssa noin 380 kg.
Kardaani veto.
Tässä mallissa ei ole pakkia, pitäisi vaihtaa toinen vaihdelaatikko.
Sähkö tuottaa 12 V:n vaihtovirtalaturi.
Kuljettajan lisäksi kyydissä saa olla kaksi matkustajaa.
Ensimmäinen kokeilu, toimiiko ural ?